Meillä oli tuossa menneenä perjantaina luokan likkojen kesken illanistujais nyyttäri hässyn hässyn hässykät ja hauskaa oli : ) Melkein kaikki pääsivät tulemaan, ja seuraavaksi, kun pidetään niin tulis oikeesti kaikki.
Kokoonnuttin meillä ja juteltiin, juoruiltiin, ihmeteltiin ja syötiin : D
Minä ajattelin väsätä muffareita, ja kun yksi oli gluteiinittomalla linjalla, niin ajattelin kunnioittaa sitä, ja hei, en ookkaan varmaan ikinä onnistunu muffareissa näin hyvin! Lupasin jakaa reseptin, minkä yhdistelin itse parista netistä löytämästäni!
Gluteiinittomat Muffari buffarit
3 Kananmunaa
3 dl sokeria
5 dl Gluteiinittomia jauhoja
1 tl vaniliinisokeria
2 tl leivinjauhetta
100 g Margariiniä
1 dl Maitoa
puolikas levy valkosuklaata
puolikas levy tummaasuklaata
Nosta ainekset lämpenemään vaiks puoleks tunniks huoneen lämpöön ennenku alotat.
Laittaa sieltä ensin sen uunin lämpenemään tasalämmöllä 200C!!!
Ja sit pistää ne muffari paperi kipat valmiiks sieltä!!!!
Sekoita kuivat ainekset keskenään johonki kippaan.
Pupella suklaat valmiiksi muruksi.
Mulla tuli tällä ohjeella 12 isohkoa muffaria.
Jos sinulla ei ole muffinsi peltiä, niin laita ainakin kaksi muffinsi paperia sisäkkäin, niin pysyy paremmin kasassa.
Muna ja sokeri vaahdotetaan, tähän kannattaa käyttää aikaa, koska vaahto on kaiken perusta, liikaa ei voi niitä keskenään sekotella. Ja niin siis sähkövatkailmella eiks je?
Lisää sitten kuivat ainekset, jotka olet ensin sekoittanut keskenään, puuhaarukalla tai jollain sen sen sen sen sellaisella sekoitellen varovasti, mut huolellisesti. Jos olet tosi reipas ja etevä, niin käytät siivilää jauhojen kanssa. : D
Shitten maito, edelleen rauhaksilleen sekoitellen, älä kuitenka jää kuppaamaan ja pähkäämään siihen mitään ylimäärästä, koska jos taikina zeisoskelee liian kauan ni it´s lost, you know.
Sitten sekaan suklaat, mitkä olet sitten pupeltanut haluamasi kokoiseksi puruksi, sanoisin et aika isoiksi kokkareiksi kannattaa jättää : )
Lobuks margariini. ja sekoita tasaiseksi.
Annostele paperikippa melko täyteen, noin puol senttiä tai sentti voi jäädä täydestä.
Jos sinulla on muffari pelti, niin paista uunissa 13-15 min, koska muffarit jatkavat paistumista viellä pienen hetken kuumalla pellillä, vaikka sen nostatkin pois uunista.
Jos ei ole niin se 15 min on varmaan aika passeli, kannattaa tarkkailla.
Jipii, valmis! Siivoo jälkes!!
Unohdin tostakin varmaan taas jotain tärkeää *-*
Jos jotain ihanaa, kuten ne kisu vauvat loimaalla ja omet synttärit, niin jotain todella surullistakin. Koiranme Nelli lähti matkalle ajasta ikuisuuteen. Aarne vei Nellukkaisen torstain ja perjantain välisenä yönä lääkäriin, kun koira ei enää saanut happea kunnolla. Lääkäri totesi sydän äänen olevan niin heikko, että ei ollut mitään muuta enää tehtävissä kuin nukutus. Hautasinme rakkaanme mökille, nättiin paikkaan puun juurelle ja lyhty valaisemaan siihen pimeää syys yötä.
Jotenkin vain vielläkin odottaa, että oma Nellini tulisi kotiin... Hän oli minun ensinmäinen oma koirani.
Kisu vauveliinit kasvavat ja vahvistuvat kovaa kyytiä, siellä on kaksi pentua, mitkä olisivat jo kovasti tulossa pois kopasta tutkimaan maailmaa, muut viihtyvät viellä enemmän pienissä kuvioissa, mutta se varmasti muuttuu ihan viikossa, seuraavaksi menenkin katsomaan niitä vasta 3 viikon päästä. Silloin onkin jo paras riiviö ikä : D
Ja juu, tuli tosiaan täytettyä 26 vuotta tuossa lauantaina.
Vuosia ei nyt niin montaa viellä ole, mutta silti tunnen, että olen saanut elää jo pitkän elämän.
Elämään on kuulunut niin iloja ja suruja, onnea ja epäonnea, rakkautta ja muutama raivarikin : D
Kun nyt katsoo taaksepäin. niin kai se vanha klisee pitää kuin pitääkin paikkansa, että en vaihtaisi hetkeäkään pois, sillä sitten en olisi se ihminen joka nyt saan olla.
Olen löytänyt mielestäni hienoja arvoja, joita noudattamalla tulen todella onnelliseksi ja oloni on tasapainoisempi.
Yksi niistä arvoista on olla niin kiltti ja ystävällinen kuin mahdollista.
En ymmärrä, mitä joku voi saada itselleen juonitteluista, kateudesta ja epäystävällisyydestä. Muuta, kuin muille ja itselleen pahan mielen.
Noh, ne jotka minut tuntevat, niin tietävät, että en nyt tarkoita, että olisin mikään heikko tossukka joka alistuu kaikkeen, päin vastoin. Minusta on vahvuutta yrittää vastata irvistykseen hymyllä, tai Vidduilija jättää oman onnensa nojaan, tai kysyä onko jokin huonosti.
Tietysti on päiviä jolloin on lyhyt pinna minullakin ja alennun tietysti samalle tasolle kuin muutkin nokankoputtajat, mutta yleensä pyrin olemaan aika lungi tyyppi ja autan mielelläni : D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti